Vuosittainen supersuosittu Eurovision laulukilpailu on tullut siihen pisteeseen, että huomenna lauantaina käydään finaalien kimppuun. Lauantaina 12. toukokuuta näemme lavalla yhteensä 26 esitystä, joista sitten pääsemme äänestämään mielestä kohti voittojen tietä. Suomen kannaltahan tilanne on erinomainen, sillä artistimme Saara Aalto lauloi itsensä finaaliin. Finaali on jaettu kolmeen osaan siten, että sarjojen välissä on pieni erätauko ja Saara nousee lavalle numerolla 17 heti toisen tauon jälkeen.
Saaran arpaonni on oli kohdillaan, sillä esiintymisaika on suhteellisen ideaali. Toisen tauon jälkeen alkupään
Ukrainalle kävi niin sanotusti huonot, kun arpa painoi maan esiintyjän viisujen epämielyttävimpään esiintyjä positioon finaalissa, eli ensimmäiseksi. Ukraina ei ole säväyttänyt tämän vuoden viisuissa mitenkään erikoisella tavalla, ja täällä meidän toimituksessa ei kyllä jakseta uskoa Ukrainan voittoon niin kuin millään tasolla, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Sitä on kuitenkin nähty erikoisempiakin asioita, esimerkiksi Saksa jääkiekon olympiafinaalissa herran vuonna 2018. Tällä kuitenkin lähdetään käyntiin, ja alta vielä tarkemmat speksit:
Romanttista tunnelmaa, piano ja pari nuorta laulajaa. Kappale jotenkin hengittää sellaista Espanjalaista fiilistä, ja esiintyjät tietävät mitä tekevät. Esitys ei ole mikään tajunnan räjäyttävä spektaakkeli, vaan enemmänkin rauhallinen ja todella sielukas. Alfred sekä Amia herättävät kuitenkin suuria tunteita katsojissa aivan varmasti, ja herkimmät saattavat jopa alkaa tunteilemaan, eli jotain siellä lavalla tehdään oikein. Eihän romanttinen kappale ja tunnelma olisi mitään ilman loppuun tulevaa hellää suudelmaa, markkinointi kikka, vai oikeaa rakkautta. Ken tietää, mutta tälle kaksikolle ei kuitenkaan voittoa ole tulossa ellei galaksit räjähdä.
Yleensä balkanin suunnilta tulee hieman erilaista musiikkia Euroviisuihin, mutta tällä kertaa Slovenian POP-musiikkia pääsääntöisesti esittävä esiintyjä lähti skabaan R&B tyyppisellä ratkaisulla. Ihan alkuun pitää todeta, että rohkea veto sillä suurin osa esiintyjistä luottaa tällä hetkellä menevään valtavirta musiikkiin taustojen osalta. Lea tuo lavalle todella jykevää asennetta ja meininkiä, joka todennäköisesti johti myös finaalipaikkaan. Fakta on kuitenkin se, että Slovenian voitto on haave joka ei tule konkretisoitumaan ellei jotain todella käsittämätöntä tapahdu.
Liettua lähetti Euroviisuhin todella rauhallisen esityksen. Tarkoitus on selkeästi iskeä katsojan sydämmeen ja tunteisiin, mutta ainakaan allekirjoittanut ei tästä hetkähdä suuntaan tai toiseen. Lavalla istuva nainen ei sytytä oikeen minkäänlaista kipinää suuntaan tai toiseen, ja hieman käheä lauluääni kuulostaa siltä, että kaikki ei ole kohdillaan. Äänestä kuulee, että mahdollisuudet olisi vaikka ja mihin, mutta katsojille laulettava köhinä on lähinnä hajuton, mauton ja väritön, eikä lavalla oikeasti tapahdu yhtään mitään. Ei jatkoon.
Laita NRJ radiokanava päälle kesällä iltapäivällä, ja kuulet about 400 samanlaista kappaletta, MUTTA tämä ei ole huono. Kyseessä on suhteellisen rauhallinen, mutta menevä rallatus. Kohdeyleisö Itävallan esiintyjälle on selkeästi naisissa, eikä siinä mitään väärää ole, sillä uskon, että kappaleelle löytyy tukijoita. Jos tästä nyt lähdetään hakemaan jotain kritisoitavaa, niin jälleen kerran lavalla tapahtuva show on vähän laiska toteutus. Mahdollisuudet olisi duunata vaikka minkälaista settiä, mutta tämä taas jää valoihin ja yksinään pyörivään herrasmieheen. Ei tule voittamaan, mutta ei myöskään häviä.
Etelä naapurimme Viro lähetti näihin tsembaloihin hieman erilaisen ehdokkaan, kun lavalle astelee hehkeä nainen
Vuoden 2009 Euroviisuvoittaja Alexander Rybak astelee uudemman kerran finaaleihin näissä karkeloissa. Kyseessä on todella hyvällä groovilla varustettu ralli, joka tuo hymyn huulille. Esitys on toteutettu innovatiivisella tavalla, ja lavalla tapahtuu hyviä asioita. Siinä vaiheessa kuitenkin, kun kappaleen pitäisi säväyttää kunnolla, se ei ehkä pääse täyteen lentoon vaikka herran nappaakin viulun käteensä ja laittaa rokaten. Tätä tullaan varmasti kuulemaan läpi vuoden radiossa, mutta riittääkö se voittoon? Kappaleen sanoitukset on kuitenkin vedetty ehkä vähän liian huumorilla.
Isäntämaa Portugali lähetti Euroviisuihin vähän tylsän esiintyjän. Lavalla nähdään vasta heränneen näköinen laulaja, eikä esitys säväytä millään tasolla. Jotenkin tuntuu, että sama kaava toistuu vähän turhan usein esityksissä, sillä potentiaalia olisi vaikka ja mihin, mutta esitykset jäävät hieman laimeiksi ja isäntämaa antaa tästä valitettavasti malliesimerkin. Kappale on ihan ok, mutta ei todellakaan voittajamateriaalia. Ilman suoraa finaalipaikkaa, tätä esitystä ei edes nähtäisi lauantaina.
Iso-Britannia tuo lavalle nykyaikaista meininkiä, niin esityksen kuin lava koreografian myötä. Siltikin ilmainen finaalipaikka on jälleen kerran pelastajana, sillä Iso-Britannia kuuluu niihin, jotka siellä joka vuosi operoivat ilman karsintoja, joka on hieman typerää. Kappale on jälleen hyvä, mutta ei sellainen, joka nostaisi niskakarvat pystyyn aiheuttaen WAU-efektin. Voittamaan tämä(kään) esitys ei tule, mutta se on kuitenkin ihan miellyttävä katselukokemus.
Serbian vuorolla lavalle nousee kokonainen yhtye. Mukana on paljon todella hienoja elementtejä, joista tulee mieleen elokuvien soundtrackit. Ongelma on lähinnä siinä, että kappale itsessään ei lähde missään vaiheessa oikein kunnolla käyntiin, vaan se jättää hieman kylmäksi. Esitys on hieno ja artistit todella lahjakkaita, mutta kappale ei ehkä ole täysin sopiva tällaiseen kilpailuun, sillä sen loputtua jää olo “tässäkö tämä nyt oli?”.
Saksan esiintyjä on ensimmäinen The Big Five -esiintyjistä, joka sytyttää kappaleen ensimmäisistä soinnuista
Albanian myötä nähdään lavalla ensimmäinen rockahtavampi esitys. Kappale esitetään heidän omalla kielellään, ja siinä on paljon hyviä elementtejä. Rakenne on todella hyvä, sillä se alkaa suhteellisen rauhallisesti, mutta saa paljon hyviä elementtejä eteenpäin mentäessä. Laulaja on tunnettu Albaniassa hieman raskaammasta materiaalista, mutta Euroviisuihin hän tulee hieman rauhallisemmalla kappaleella, joka kuitenkin toimii erinomaisesti ja herra pääsee esittämään äänensä parhaita puolia. Voittoon asti tämä ei kyllä tule kuitenkaan riittämään.
Albanian energisen esityksen jälkeen lavalle nousee kitaristi ja laulajatar. Alkuun tulee sellainen fiilis, että tästä saattaa jotain tullakkin, mutta. Taustalla soi perus rauhallinen poppi, joka ei juurikaan säväytä suuntaan tai toiseen. Äänestä kuulee, että potentiaali on vaikka ja mihin, mutta tässä on päädytty todella mitään sanomattomaan kokonaisuuteen. Ranskankieli kuulostaa kauniilta, mutta se ei riitä kantamaan tätä kappeletta yhtään mihinkään, ja voitto ei varmasti juustojen, punaviinin ja patongin luvattuun maahan tällä kappaleella tule vahingossakaan.
Tsekin esitys on vähintäänkin erikoinen. Nuoriherra tulee lavalle näyttäen suoraan Punavuoresta revityltä hipsteriltä, eikä siinä, tyylikäs mies. Kappale itsessään herättää ainakin allekirjoittaneessa kysymyksiä, mutta en osaa ihan varmasti sanoa onko ne negaa vai posia. Biitti on mukaansa tempaava, mutta sellainen olo tästä jää, että äänestä voisi saada enemmänkin irti. Lavakarisma on kuitenkin timanttista, ja mukana on nykyaikaisesti flossaamiset ja muut härpäkkeet, joten ainakin nuorempi kuulijakunta syttyy tälle varmasti. En tiedä onko sitä missään sanottu, mutta Macklemore on tässä todella iso vaikuttaja aivan varmsti. Anyway, jotkut uhkailevat jopa sillä, että Tsekki saattaa koko skavan voittaa.
Tanskassa pääosin tällä hetkellä seurataan jääkiekon MM-kisoja, mutta heidän Euroviisuesiintyjänsä on myös mielenkiintoinen ilmestys. Lavalle nimittäin astelee täysiverinen viikinki. Lavalla tapahtuvat asiat vahvistavat tätä asiaa, sillä herran itsensä sekä taustahemmojen vaatetus sekä eleet viittaavat kaikki muinaiseen skandinaviaan. Kappale itsessään ei ole mikään tajunnanräjäyttävä kokemus, vaan ihan hyvä. Voittoon en usko sen riittävän mitenkään, mutta hyvä se on. Todettakoon vielä, että esiintyjän ääniala on todella näyttävä, ja sitä käytetään hyvin hyödyksi.
Hieman Euroopasta kaakkoon sijaitseva Australia on jälleen mukana finaalissa, ja täysin oikeutetusti. We Got Love on todella hieno kappale. Lavalla nähdään energinen show, joka sytyttää katsojat aivan varmasti heti alusta alkaen. Kertosäkeeseen päästessä Jessica pääsee kunnolla oikeuksiinsa ja tunnelmaa nousee kattoon. Niin kappaleen, kuin esityksen rakenne on todella hyvä ja siinä on mukana kaikki tarpeellinen. Australia oli useampaan otteeseen ennakkosuosikkina ennen semifinaalia, joka ei yllätä mitenkään. Kyseessä voi hyvinkin olla koko kilpailun voittaja, tätä ei kannata ohittaa missään nimessä.
Saara asteli semifinaalissa lavalle itsevarmasti ja tarjosi todella energisen esityksen yleisön riemuksi. Isona positiivisena asiana voidaan todeta, että Saaran ääni toimii livenä paremmin kuin levyllä. Esitys on toteutettu hienolla tavalla, ja se toimii varsin mainiosti. Saara ei kuitenkaan ole ainakaan arvioiden mukaan kärkikahinoissa taistelemassa kilpailun voitosta, ainakaan toistaiseksi. Finaalissa todella vahvalla esityksellä ja pienellä onnella voidaan kuitenkin nousta ylemmäs. Enemmän tietoa mm. Saaran urasta löydät tämän linkin takaa. Eiköhän kannusteta yhdessä Saara voittoon!
Bulgariaa on edustamassa yhtye, joka esittää vähintäänkin mielenkiintoista musiikkia. Musiikki on todella
Nyt on sitten kyseessä todella erikoinen esitys. Homma lähtee käyntiin hyvällä huumorilla, ja musiikki on todella menevää sekä mukaansa tempaavaa. Esiintyjien asustuksessa on Gatsbymäistä tyyliä, ja muutenkin esitys sytyttää hauskalla tavalla. Jotenkin on hieman erikoista, että tämä ei ole saanut enempää suosiota, sillä kappale on varsin erinomainen ja lavaesitys on toteutettu todella loistavasti. Loppua kohden vielä meininki nousee entisestään ja loppuhuipennus jättää hymyn kasvoille. Kappaleen olettaisi olevan mukana kärkikahinoissa, mutta näin ei ainakaan vedonlyönnissä ole, joten jos luottoa löytyy saa Moldovan voitolle aika hyvän kertoimen.
Länsinaapurimme Ruotsi pääsi finaaliin aikalailla heittämällä. Benjaminin ääni on todella puhdas ja se kuulostaa varsin erinomaiselta. Kappaleen tausta on erittäin smoothi ja kesäinen house biitti, jossa rennot melodiat siivittävät tunnelmaan. Ingrosso on erittäin karismaattinen esiintyjä, ja lavalla tapahtuvat asiat on toteutettu hienolla tavalla hyödyntäen teknologiaa. Kappaleessa voisi kuitenkin olla hieman enemmän nostetta ainakin allekirjoittaneen mielestä. Radiossa tämä tulee kuitenkin soimaan aivan varmasti koko kesän, ja se jää kuitenkin mieleen. Tämä hyvällä fiiliksellä varustettu biisi saa varmasti ääniä finaalissa.
Unkari tuo lavalle ainoan näissä karkeloissa nähtävän ja kuultavan oikeasti raskaan musiikin yhtyeen. Lavalle saadaan kunnolla meininkiä heti alku kompeista alkaen, ja kappale huutaa aivan älytöntä latausta. Mikä tässä on parasta, on se, että se erottuu joukosta välittömästi. Pohjoismaiseen kuulijakuntaan tämä tulee iskemään aivan varmasti todella kovaa, sillä esitys pitää sisällään kaikkea sitä mitä kunnon metallimusiikissa on. Jotkut varmasti kritisoivat kappaletta “turhasta huutamisesta” ja argumentoi termein, että siitä ei saa mitään selvää, mutta se johtuu puhtaasti siitä, että ei ole korva tottunut kyseiseen musiikkiin ollenkaan. Voittamaan tämä ei tule, mutta esityksenä yksi finaalin parhaista.
Ylivoimaisena ennakkosuosikkina pitkään ennen Euroviisuja ollut Israel otti takapakkia ennen semi-finaaleita, mutta esiintyi vahvasti kuitenkin livenä. Kappale on lyriikoiltaan todella kantaa ottava, joka on aika rohkea veto. Esitys on kuitenkin hieman tylsä, enkä ainakaan itse tästä pidä käytännössä ollenkaan. Mikrofoniin suolletaan aivan liikaa turhaa popottamista ja mitälie ääntelyä, ja se herättää lähinnä kysymysmerkkejä asian tiimoilta. Jostain syystä kappale kuitenkin kerää julmettuja määriä suosiota, ja valtavirtahan kuitenkin voittajan päättää.
Tänä vuonna Euroviisujen finaalissa päästään nauttimaan kunnon country musiikista. Hollannin esiintyjä nimittäin
Energisen country esityksen jälkeen lavalle astelee hieman rauhallisempi esitys. Ryan toi kilpailuun todella pehmeää ja puhdasta laulua erittäin kauniin kappaleen turvin. Lavalla tapahtuu pieniä asioita, mutta ne tehdään oikein. Herra itse soittaa kitaraa ja laulaa, ja kaksi nuortamiestä pitää huolen siitä, että katsojat pääsevät virittymään oikeanlaiseen tunnelmaan, joka tukee kappaleen teemaa erinomaisesti. Esitys on upea, ja se perustuu yhdessä oloon, joka on erinomainen teema. Tällä esityksellä sen onnistuessa voi olla hyvinkin mahdollisuudet napata voitto kotiin.
Ennakkoon yhdeksi suosikeista noussut Kypros esiintyi todella vahvasti semifinaaleissa. Erittäin näyttävä Eleni tuo lavalle uskomattoman määrän karismaa ja asennetta. Ensimmäisistä tahdista alkaen on täysin selvä, kuka hallitsee lavaa. Kappale on mukaansa tempaava, kesäinen ja se pitää sisällään paljon hyviä asioita. Koreografia muistuttaa monelta osin esimerkiksi Shakiran musiikkivideoita, ja tämä on aika iso posi. Vaikka en itse syty tällaiselle musiikille, niin en ihmettele hetkeäkään jos/kun Kypros klaaraa Euroviisuista voiton itselleen tällä esityksellä.
Italia tuo lavalle dueton, jossa kaksi persoonallisen äänen omaavaa miestä esittää erittäin tunteikkaan kappaleen. Molemmista esiintyjistä huokuu se, että he antavat kappaleelle kaikkensa. Aluksi se tuntuu kuitenkin jäävän hieman tylsäksi, mutta biisi lähtee svengaamaan todella hyvin eteenpäin ja molempien äänet tukevat erinomaisesti toisiaan. Lavaesitys on kuitenkin varsin tylsä, joten se hieman pilaa kokonaisuutta. Ihan hyvä setti, mutta ei ehkä voiton arvoinen.
Lauantaina tulemme näkemään 26 esitystä, joista moni on todella persoonallisia. Tänä vuonna itselleni jäi kuitenkin semifinaaleissa nähdyistä esityksistä sellainen olo, että lavaa ei ehkä käytetä ihan niin hyvin hyödyksi, kuin oikeasti voisi, ja jotenkin sen takia koko kapasiteetti jää käyttämättä. Joukossa on erinomaisia esityksiä, eikä yhtään täyttä hutia. Saara Aallon sijoitus varmasti kiinnostaa, mutta hankala on rehellisesti voittoon uskoa. Onneksi päätäntävalta ei ole minulla, koska itse antaisin kruunun Saksalle, mutta nyt ei auta kun laittaa vedot kuntoon ja alkaa odottamaan. Nautinnollisia hetkiä euroviisujen parissa.